Koronapandemia on vahvistanut kuntien ja yrittäjien kohtalonyhteyttä. Yrittäjät ja kunnat ovat täysin uusien ja poikkeuksellisten haasteiden edessä. Kunnissa ymmärre­tään nyt entistä paremmin, että kunta ei pärjää, jos siellä ei ole vetovoimaisia yrityksiä, jotka ”pitävät pyörät pyörimässä”, luovat työpaikkoja ja tuovat verotuloja.

Koronakriisissä kiihtynyt digiloikka ja tiiviimpi yhteistyö yrittäjien ja kunnan välillä kannattaa ottaa arkipäiväiseen käyttöön. Jos yrittäjyydelle on esteitä, yritykset eivät pysty kasvamaan, kehittymään eikä työllistämään. Ne hakeu­tuvat suotuisampaan ympäristöön tai yrittäjät muihin ammatteihin.

Koronavirus, sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistus, väestön ikääntyminen ja kuntatalouden haasteet pitkällä aikavälillä. Siinä vain muutama lähivuosien murrostekijä, joka haastaa uudistamaan kuntien toiminnan sisältöä. Myös monipaikkai­suuden lisääntyminen luo Kangasniemellä erinomaiset puitteet paikallista­louden edistämiseen.

Kuntavaaleissa pärjää mahdollisuuksien näkijä

Kuntavaaleissa päätetään elinvoimasta ja siitä, kuinka yrittäjien näkemykset otetaan huomioon.

Kuntien uudistustarpeita luo se, että meillä kunta on ottanut hoitaakseen asioita, joiden hoitaminen yksityisten elinkeinonharjoittajien toimesta olisi paljon tuottavampaa, se vie pohjaa pois yksityiseltä elinkeinotoiminnalta. Nyt on korkea aika uskaltaa vähentää kunnille sälytettyjä lakisääteisiäkin tehtäviä.

 

Kunnan on tärkeä tunnistaa ja tunnustaa pienten ja keskisuurten yritysten merkitys. Kunnan on luotava edellytykset kehittyvälle ja käytännönläheiselle yritystoi­minnalle. Vain siten kilpailukyky paranee kestävästi kunnan omista lähtökohdista.

Suomen kuntajärjestelmä perustettiin 1860-luvulla. Kuntien yli 160-vuotinen historia on menestystarina, johon on liittynyt peruspalveluiden kehittämisen lisäksi vahva elinkeinopoliittinen panos. Moni suomalainen yritystarina olisi jäänyt syntymättä ilman kuntien luomia olosuhteita.

Sellaisia aikoja Kangasniemelläkin vielä muistellaan ja kiitellään entistä kunnanjohtaja Osmo Kärkkäistä. Tuskin Lapaskankaan vireää teollisuusaluetta olisi syntynyt ilman ennakkoluulotonta veturia!

Nyt kunnan rooli haastetaan, kun tunnetut megatrendit muuttavat toimintatapoja. Globalisaatio, digitalisaatio, kaupungistuminen ja monet muut luovat yhdessä vaikutuksen, jossa paikallisidentiteetti voi jäädä jalkoihin ellemme huolehdi yrittäjinä ja kuntalaisina kunnan elinvoimaisuudesta.

Kuvio. Innovatiivinen työyhteisö kykenee luomaan uusia innovaatioita ja toimimaan yhteisönä innovatiivisesti.    (Väitöskirjani keskeistä sisältöä).

 

Yrittäjyystaitojen valmennus

Olemmeko riittävästi panostaneet yrittäjyyskasvatukseen?                                                            

Nuorisobarometrin (2019) mukaan peräti 58 prosenttia nuorista on ainakin jokseenkin sitä mieltä, että haluaisi kokeilla yritystoimintaa jossain vaiheessa. 14 prosenttia nuorista aikoo perustaa oman yrityksen ja alle 29-vuotiaista yrittäjinä on jo kolme prosenttia. Tämä viestii selvästi siitä, että yrittäjyys kiinnostaa nuoria yhä enemmän. Koulutuksessa, kaikilla asteilla tulisi olla tarjolla nykyistä enemmän yrittäjyyskursseja. Kaikista ei tule yrittäjiä, mutta työelämässä yrittäjämäisestä asenteesta on paljon hyötyä. Hyvät esimerkit osoittavat, että yrittäjyyttä voidaan opettaa ilman erikseen yrittäjyysopintoihin tarkoitettuja kurssejakin, kunhan kouluissa ja niiden henkilöstöllä on myönteinen ote yrittäjyyteen ja yrittävyyteen.

Viimeaikaiset esimerkit osoittavat, että jo nelivuotiaat voivat toimia yrittäjämäisesi, kunhan opastus näiden asioiden pariin on osattu viisaasti hoitaa.

 

Simo Hokkanen

Professori, yrittäjä/Fil.tri, KL ,KTM.