Maamme ja kansantaloutemme on joutunut jo pitkään käymään sel­viytymistaistelua nopeasti muuttu­vassa toimintaympäristössä. Muu­tos on koskettanut syvästi myös demokraattisen perinteemme eräs­tä tärkeää tukipilaria, kunnallista itsehallintoa ja kuntia. Muutos on ollut myös haastava niin suurille kuin pienille yrityksille.

Eväät selviytymiseen löytyvät hen­kisestä pääomastamme ja kyvystä uudistua. Toiminnan ytimessä on ehdottomasti kyky innovaatioiden luomiseen ja käyttöönottoon. Täs­tä historia antaa lukuisia esimerk­kejä niin koti- kuin ulkomailtakin. Innovaatio on prosessi, jossa luo­vuus muutetaan hyödyksi. Luovat yritykset tai toimijat tarvitsevat luovia henkilöitä, jotka kykenevät ylläpitämään luovaa ja kannusta­vaa yrityskulttuuria. Kun maamme oli vielä nuori ja vasta syntymässä, ulkomaiset rohkeat toimijat loi­vat maahamme sahateollisuuden, lähinnä norjalaiset. Uutta tekno­logiaa ja innovaatioita otettiin käyttöön. Väkeä koulutettiin. Ko­timaiset toimijamme seurasivat ja kehittivät ulkomaisten osaajien viitoittamaa polkua. Samoihin ai­koihin viljan viljelyyn pohjaava maataloutemme muutettiin karja­talousvaltaiseksi ja luotiin vuosi­kymmeniksi vankka pohja, jolla elettiin. Seuraava suuri hyppäys koettiin kun sotakorvaukset pa­kottivat teollisuutemme ”tiikerin­loikkaan”. Pakon edessä otimme käyttöön kaiken sen osaamisen mitä meillä oli. Ja loimme uut­ta. Ja jälki oli komeaa. Mutta nyt olemme taas uudessa tilanteessa, jossa perinteiset toimintatavat ja mallit on luotava uusiksi. Taustal­la maamme integroituminen aivan uudella tavalla eurooppalaisiin ja maailmanlaajuisiin markkinoihin. Heijastusvaikutukset säteilevät valtakunnantasolta aina kuntiin ja pienyrityksiin ja yksityisiin kansa­laisiin saakka.

Tarvitsemme henkistä joustavuut­ta, vaihtoehtoista ajattelua, koko­naisvaltaista näkemystä, älyllistä rohkeutta ja taitoa myydä ideoi­tamme eteenpäin. Sanat kuulosta­vat kauniilta ja kliseenomaisilta, mutta niissä on vankka tutkimuk­sellinen ja kokemusperäinen poh­jansa. Tarvitsemme uudenlaista ajattelua, uusia taitoja ja uuden­laista johtajuutta. Projektitoimin­nassa, josta kirjoittajalla on hen­kilökohtaista kokemusta useiden vuosikymmenten aikana, ongel­mat käännetään tavoitteiksi. Han­kitaan keinot ja mallit, joilla näihin tavoitteisiin päästään. Luovilla ja yhteistoiminnallisilla henkilöillä on visio, jonka he haluavat toteut­taa yhdessä muiden kanssa. Hyvä johtaja tarvitsee onnistuakseen hyviä alaisia. Tarvitaan osaavia ja yhteistyökykyisiä ihmisiä. Eräillä heistä tulee olla erityistä huippu­osaamista. Tarvitaan postmodernia johtamista ja asiakkaan tarpeiden huomioonottamista yrityssektoril­la ja kunnissa. Mietitäänpä vaik­ka sitä, miten hoidamme senio­rikansalaisiamme – ihmisiä, joita meidän on kiittäminen nykyisestä hyvinvoinnistamme. Miten olem­me kohdelleet heitä kuntapalve­lujemme asiakkaina. Ovatko he saaneet sellaisia palveluja, joita he odottavat ja tarvitsevat. Kar­mein esimerkki pienen ajan takaa on vanhus, joka sai naapurikau­pungissamme Jyväskylässä virua päiväkausia yksin ja unohdettuna kotinsa lattialla. Tieto ei kulke­nut kotihoidon ja sairaalan välillä. Kukaan ei vastannut hätäkutsuun.

”Tarvitsemme henkistä joustavuutta, vaihtoeh­toista ajattelua, koko­naisvaltaista näkemystä, älyllistä rohkeutta ja taitoa myydä ideoitamme eteenpäin.”

Pelottavaa ja häpeällistä. Eikä yh­tään lohduta tietoisuus siitä, että maamme terveydenhoitosektorilla on käytössä aivan liikaa erilaisia tietojärjestelmiä. Liikumme suu­ruusluokassa tuhansia. Jotain olisi asialle tehtävä ja pian.

Valtakunnan tasolla ja kansainvä­lisestikin yrityksemme perinteinen lippulaiva Nokia jämähti Dick Po­wellin käsityksen mukaan tekniik­kaan, kun piti edetä muotiin. Ei ymmärretty mitä asiakkaat halusi­vat. Ja tulos on kaikkien nähtävil­lä.

Kangasniemi tarvitsee myös tuu­letusta ja ravistelua. Meidän oli­si kyettävä turvaamaan itsemme ja tulevien sukupolviemme elä­mä muutaman perusasian varaan. Meillä on karrikoidusta sanoen vettä, puuta, kiveä ja osaamista. Kun ajattelemme asiaa tarkem­min ja syvällisemmin oivallamme, että esimerkiksi matkailun osalla mahdollisuutemme menestyä ovat aivan erinomaiset: Voimme noja­ta seuraaviin elementteihin pohti­essamme matkailuelinkeinomme rohkeaa tuotteistamista: Luonnon vetovoima, neljä todellista vuo­denaikaa, puhtaat vesistöt ja rikas luonto, turvallisuus, hiljaisuus, väljyys, erinomainen mahdolli­suus erilaisiin harrastuksiin, so­piva etäisyys väestökeskittymiin.

Yksi visio 2030 voidaan muotoilla seu­raavasti: Kangasniemi on kansal­lisesti ja kansainvälisesti tunnettu ja kysytty elämysmatkailukohde, jonka vahvuus rakentuu luonnon ja paikallisen kulttuurin erityis­piirteisiin.

Ja mietitäänpä lopuksi vaikkapa sitä, miten erinomaiset toimintamahdollisuudet houkutte­leva asuinympäristö yhdistettynä oikein muotoiltuun ja harjoitettuun elinkeinopolitiikkaan tarjoaa ny­kyteknologiaa ja verkostotaloutta tehokkaasti hyödyntäville yrityk­sille. Oikea-aikaisilla toimenpiteil­lä ja korkealla osaamisella saadaan aikaan modernin yritystoiminnan keskittymiä, työtä ja hyvinvointia.

Simo Hokkanen